Motowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
BRP Rotax ® (kopiokielto!)
ROTAX on alun perin vuonna 1920 saksalaisessa Dresdenissä ROTAX-WERK AG:na perustettu, ja vuonna 1930 Fichtel & Sachs-suuryhtiön haltuun mennyt yritys, missä yhteydessä ROTAX-toiminta siirtyi Dresdenistä emoyhtiön kotipaikalle Saksan Schweinfurt`iin. Jo vuonna 1943 yritys siirrettiin pommituksia pakoon Itävallan Wels`iin, mistä se muutti 1947 edelleen nykyiseen kotipaikkaansa Gunskirchen`iin.


Aloitettuaan vuonna 1950 moottoreiden valmistuksen Lohner-skoottereiden voimanlähteeksi Rotax yhdistyi vuonna 1959 wieniläiseen LOHNER-WERKE:en, ja vuonna 1962 ensimmäinen Rotax-moottori asennettiin Ski-Doo:n moottorikelkkoihin (ks. Winha) joita Lohner oli ryhtynyt moottoripyörä- ja mopedimarkkinoiden taantuessa tekemään lisenssillä Euroopan markkinoille. Vuodesta 1970 lähtien Lohner-yhtiö (sen vapaa-ajan tuotteet ottivat sittemmin Rotax-nimen käyttöönsä) kuuluu kanadalaiseen BOMBARDIER-suuryhtiöön alaisuuteen, siitä vuonna 2003 itsenäiseksi irrottautuneeseen vapaa-ajan tuotteiden divisionaan BRP (Bombardier Recreational Products). Lohnerin ratakalusto-haara on keskisuuri mm. raitiovaunujen valmistaja mikä toimii Bombardierin alaisuudessa BWS-divisioonana (Bombardier Wien Schienenfahrzeuge) ja on toimittanut raitiovaunukalustoa muun muassa Tukholman kaupungille .

Yhtiön virallinen nimi 3.2.2009 lähtien on BRP-Powertrain GmbH & Co KG. Rotax on eräs merkittävistä pienten moottoreiden valmistajista mikroautoihin, moottorikelkkoihin ja vesijetteihin, veneisiin ja maastoajoneuvoihin (Quad/ATV). Se on moottoritoimittaja mm. Aprilia:n ja BMW:n eräisiin mp-malleihin. Yhtiön tuotteiden merkittävä käyttöalue on myös ilmailussa ultralight-, moottoripurje- ja yksityislentokoneissa, kuumailma-aluksissa, koptereissa sekä sotilaskäyttöön tarkoitetuissa lennokeissa l. "drooneissa".


LOHNER-Werke

Muutama sana lie paikallaan Itävalta-Unkarin "k.u.k" (kuninkaallisen ja keisarillisen) monarkian aikaisesta hightech-yrityksestä. Se oli Itävallan ensimmäinen automobiilivalmistaja vuodesta 1897 lähtien. Nuori tsekkiläissyntyinen Ferdinand Porsche valmisti Lohner-kaudellaan mm. maailman ensimmäisen hybridiauton vuonna 1901 ("Mixte-Wagen"), sillä pelkällä sähköllä toiminut, ja 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä esitelty "Lohner-Porsche"-täyssähköauto (Porschen sille antama nimi "Semper Vivus", aina elossa) omasi vain 50km toimintamatkan, mikä koettiin riittämättömäksi - polttomoottori latasi ajoneuvon yli 400kg akustoa, mistä virta meni pyörännavoissa sijainneisiin sähkömoottoreihin. Tämä nykyäänkin tuttu "range anxiety", ahdistus lyhyestä akkukestosta, esiintyi siis jo 1899, kun Semper Vivus:ta kehiteltiin.

Tekniikkanero Porschen kokeilut kävivät Lohnerille ajan myötä liian kalliiksi, ja heidän tiensä erosivat jo 1904. Porsche siirtyi 1906 Austro-Daimler:in palvelukseen, ja siellä riitaannuttuaan 1923 Daimler (-Benz):ille Stuttgartiin. Lyhyen STEYR-visiitin 1929-1930 jälkeen hän ryhtyi suunnittelemaan natsi-Saksan kansanauto Volkswagenia (Typ 1, Kupla), ja perusti sodan jälkeen omaa nimeään kantavan insinööritoimiston Itävaltaan. Sen ensi prototyyppien, ja ensimmäisen 356-mallin keskimoottori-alustan 356-001 alumiinikorin valmisti sveitsiläinen Beutler-korittaja (auto esiteltiinkin siksi Sveitsin Grand Prix-autokilpailun yhteydessä), joskin tuotanto-356:ssa moottori siirtyi taka-akselin etupuolelta (keskimoottori) takaisin taka-akselin taakse (takamoottori).

Yritys palasi kuitenkin jo vuonna 1948 takaisin Länsi-Saksan Stuttgart-Zuffenhauseniin (Porsche-perheen suuri asuintalo, Ferdinandin aikana rakennettu ja yhä käytössä oleva komea Porsche-villa) sijaitsee yhä pohjoisen Stuttgartin Killesberg-kukkulalla. Äkäiset Porsche-urheiluautot olivat suuri menestys, ja yritys on nykyäänkin kasvanut maailmanluokan toimijaksi. Lohner taasen tuli vuonna 1970 osaksi kanadalaista Bombardier-yhtymää, ja valmistaa edelleen kiskokalustoa Wien`issä tuon yhtymän eräänä divisioonana. Muun muassa skoottereita 1950-1970 valmistaneesta Lohner-monialayhtiön mopedi- ja mp-tuotannosta ehkä myöhemmin oma juttunsa.

Toimialueita

OEM Unit

OEM-yksikkö valmistaa moottorinosia kuten lohkoja, kansia, kampi- ja nokka-akseleita sekä kiertokankia alihankkijana ulkopuolisille asiakasyhtiöilleen.

Rotax Aircraft

Rotax on merkittävä moottoritoimittaja ultrakevyt- ja kevytilmailun eri tarpeisiin. Se valmistaa voimanläheitä kauko-ohjattuihin lentolaitteisiin kuten kevythelikoptereihin ja sotilaskäytön lennokeihin. Vuodesta 1975 lähtien se on toimittanut yli 170.000 kpl soveltuvia eri moottoreita. Moottorisarjojen 912/914/915 nelitahtiset nelisylinteri-bokserit teholuokassa 80-135hv ovat korvanneet muinoin suositut VW-bokserimoottorit (VW Kupla jne.) ja tuotantomäärä ylitti 50.000 kpl kesäkuussa 2014. Tätä nykyä ne ovat UL-luokan yleisin moottorityyppi. Vesijäähdytteinen 2-tahtinen 582-sarja taas on suosittu apumoottori isoissa purjelentokoneissa ("kotiinpaluumoottori"), ja vanhemman 503-sarjan korvaaja.

Karting

Rotax tuli vuonna 1983 mukaan karting-urheiluun 100-kuutioisella pyöröluistimoottorillaan (CIK/Formula A ja Super-A), on ollut siitä lähtien eräs suurimmista mikroauto- eli karting-moottoreiden valmistajista, ja kerännyt sillä saralla monia MM-titteleitä - tällöin Rotax-perusmoottorin virittäjinä toimivat kuitenkin monet alan yrittäjät kuten vaikkapa tunnettu hollantilainen Peter de Bruijn. Nykyisin (1997 lähtien) Rotax valmistaa edistyksellistä MAX-moottorisarjaa, missä voimanlähde on skaalattavissa käyttäjän uran edistyessä sen modulaarisen rakenteen vuoksi.

Moottoripyörät

Rotax on moottorintoimittaja mm. Aprilialle (V999-moottori Aprilia Mille/Falco), BMW:lle (F-sarja), Can-Am:ille (Spyder) sekä KTM:lle. Vanhemmat 127- sekä 123- ja 122-sarjan tehokkaat 2-tahtimoottorit ovat tuttuja monista Aprilian 125-kuutioisista kevarimalleista


Linkit

  • BRP-Rotax tehdassivusto (englanniksi): Homepage


Lisättyjen kuvien ja tekstinkin osalta käytetty Wikipedia-aineistoa, siksi GFDL:



Tavallisesti MotoWikiin kirjoitettujen tekstien tekijänoikeudet ovat niiden kirjoittajilla ja Motot.netillä on oikeus julkaista tekstejä vapaasti Motot.net-sivustolla. Kyseisten tekstien julkaisemiseen muualla tarvitaan kirjoittajien lupa.

GNU Free Documentation License

Tämä artikkeli on poikkeuksellisesti kirjoitettu GNU Free Documentation License ehtojen mukaisesti. Tätä huomautusta ei saa poistaa ellei GFDL-ehtojen mukaista sisältöä poisteta.

Tämän artikkelin lähde: Wikipedia

Lue lisää GFDL:n käytöstä MotoWikissä...

Varaosat kaikkiin mopoihin Mopo Sportista